Kuten monissa muissakin Euroopan maissa, myös Suomessa maahanmuutto on lisääntynyt viime vuosina. Ukrainan pakolaiskriisi ja muualta maailmasta tulevan maahanmuuton lisääntyminen ovat selittäviä tekijöitä maahanmuuton lisääntymiselle Euroopassa.
Euroopan unionin turvapaikkaviraston mukaan Euroopan maihin jätettyjen turvapaikkahakemusten määrä on kasvanut, ja suurin osa turvapaikanhakijoista tulee Syyriasta, Afganistanista, Turkista tai Venezuelasta.
Euroopan maista Saksa, Espanja, Ranska ja Italia saavat eniten hakemuksia. Huolimatta siitä, että monet väkirikkaammat Euroopan maat ovat suositumpia kohteita maahanmuuttajien keskuudessa, myös Suomeen suuntautuva maahanmuutto on jatkanut kasvuaan.
Seuraavassa on seitsemän perustietoa maahanmuutosta Suomessa:
- Alustavien väestötilastojen mukaan maan maahanmuuttajaväestö kasvoi lähes 72 000 hengellä vuonna 2023. Suomen vetovoimatekijät kohdemaana perustuvat useimmiten työ- tai koulutusmahdollisuuksiin sekä perhesyihin. Maahanmuuttoviraston mukaan kiinnostus Suomen koulutusjärjestelmää kohtaan on kasvussa. Eniten opiskelupaikkaa ja asuntoa hakivat vuonna 2023 opiskelijat Kiinasta, Sri Lankasta, Bangladeshista, Intiasta ja Pakistanista.
- Viime vuonna 2023 suurin osa muiden kuin EU:n kansalaisten työluvan hakijoista oli venäläisiä, filippiiniläisiä, intialaisia ja kiinalaisia. EU-maista eniten Suomeen muuttivat töihin virolaiset, romanialaiset ja latvialaiset. Työperäinen maahanmuutto väheni viime vuonna hieman vuoteen 2022 verrattuna. Varsinkin sosiaali- ja terveysalalle rekrytoidaan Suomeen paljon ulkomaalaisia työntekijöitä alan työvoimapulan vuoksi.
- Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä Euroopassa on kasvanut, turvapaikkahakemusten määrä ei ole Suomessa merkittävästi lisääntynyt. Eniten turvapaikanhakijoita vuonna 2023 oli Somaliasta, Venäjältä, Afganistanista, Turkista ja Iranista. Ukrainalaiset voivat hakea Suomesta tilapäistä suojelua turvapaikan sijaan. Kymmenettuhannet ukrainalaiset ovat hakeneet tilapäistä suojelua Suomesta Venäjän sodan alettua. Syyskuun 2023 alkuun mennessä yli 60 000 ukrainalaista oli hakenut tilapäistä suojelua Suomessa.
- Vanhushuoltosuhde heikkenee Suomessa nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa ja monissa Euroopan maissa, ja työikäinen väestö vähenee. Väestö kasvaa tällä hetkellä vain maahanmuuton ansiosta. Sisäministeriön mukaan Suomi panostaa tällä hetkellä työperäiseen maahanmuuttoon ja kehittää työperäistä maahanmuuttoa eri tavoin, jotta maan työvoiman kysyntään voitaisiin vastata paremmin.
- Vaikka joillakin aloilla on työvoimapulaa, maahanmuuttajilla on usein vaikeuksia työllistyä Suomessa, ja maahanmuuttajanaiset työllistyvät miehiä harvemmin. On tärkeää, että maahanmuuttajat saavat tukea ja ohjausta kotoutuessaan uuteen maahan ja selvitäkseen kieli- ja kulttuuriesteistä. Sekä julkinen että yksityinen sektori pyrkivät Suomessa edistämään maahanmuuttajien kotoutumista esimerkiksi kieli- ja työvoimakoulutuksen avulla.
- Työ- ja koulutusmahdollisuuksien lisäksi maahanmuuttajat saattavat arvostaa sitä, että Suomi sijoittuu jatkuvasti korkealle maailmanlaajuisissa elämänlaatuindekseissä muun muassa vahvan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän ja alhaisen rikollisuuden ansiosta.
Monien maahanmuuttajien on vaikea sopeutua Suomen kylmempään ilmastoon, mutta he arvostavat eniten suomalaista luontoa, vaikka suurin osa maahanmuuttajista asuukin kaupunkialueilla. Suomessa luontoalueet ovat aina lähellä, ja suomalaisen kaupungin keskeltä on mahdollista löytää luonnon elementtejä. Kalastus, veneily, patikointi, marjastus – vain muutamia luontoon liittyviä vapaa-ajan aktiviteetteja, jotka voivat auttaa maahanmuuttajaa kotoutumaan Suomeen. Suomi luokitellaan säännöllisesti yhdeksi maailman ympäristöystävällisimmistä valtioista. Jokamiehenoikeus antaa kaikille mahdollisuuden nauttia ulkoilusta riippumatta siitä, kuka maan omistaa tai hallitsee sitä.
